Elämänkaarikehitys
Oppimistulokset
- Kuvaus aivojen kehityksestä nuoruusiässä
Ihmisen aivot eivät ole täysin kehittyneet murrosikään mennessä. Aivoissa tapahtuu 10-25 ikävuoden välillä muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia käyttäytymiseen. Aivot saavuttavat 90 % aikuiskoostaan kuuden tai seitsemän vuoden ikään mennessä. Aivot eivät siis juurikaan kasva nuoruusiässä. Aivojen rypyt jatkavat kuitenkin monimutkaistumistaan aina teini-iän loppupuolelle asti. Suurimmat muutokset aivojen poimuissa tapahtuvat tänä aikana aivokuoren niissä osissa, jotka käsittelevät kognitiivista ja emotionaalista tietoa.
Vaikka murrosikään asti aivosolut jatkavat kukoistustaan otsalohkon alueella. Jotkut kehityksen kannalta merkittävimmistä muutoksista aivoissa tapahtuvat prefrontaalisella aivokuorella, joka osallistuu päätöksentekoon ja kognitiiviseen kontrolliin sekä muihin korkeampiin kognitiivisiin toimintoihin. Nuoruusiän aikana myelinisaatio ja synaptinen karsiminen prefrontaalisella aivokuorella lisääntyvät, mikä parantaa tiedonkäsittelyn tehokkuutta, ja hermoyhteydet prefrontaalisen aivokuoren ja muiden aivoalueiden välillä vahvistuvat. Tämä kasvu vie kuitenkin aikaa ja kasvu on epätasaista.
Teini-ikäisten aivot: 6 asiaa, jotka on hyvä tietää
Kuvio 1. Teini-ikäisten aivot: 6 asiaa, jotka on hyvä tietää
. Aivot saavuttavat suurimman kokonsa teinivuosien alkupuolella, mutta jatkavat kypsymistään pitkälle parikymppiseksi.
Kun opit aivojen kehityksestä nuoruusiässä, ota huomioon nämä kuusi tosiasiaa, jotka on koottu The National Institute of Mental Health -laitokselta:
Aivosi eivät kasva kokoaan iän karttuessa,
Tytöillä aivot saavuttavat suurimman fyysisen kokonsa noin 11-vuotiaana, ja pojilla aivot ovat suurimmat fyysisen kokonsa noin 14-vuotiaana. Tämä ikäero ei tietenkään tarkoita, että pojat tai tytöt olisivat toisiaan älykkäämpiä!
Mutta se ei tarkoita, että aivojesi kypsyminen on päättynyt
Poikien ja tyttöjen kohdalla aivot saattavat olla niin suuret kuin ne ikinä ovatkaan, mutta aivojen kehittyminen ja kypsyminen loppuu vasta parikymppisenä. Aivojen etuosa, jota kutsutaan prefrontaaliseksi aivokuoreksi, on yksi viimeisistä kypsyvistä aivoalueista. Se on alue, joka vastaa suunnittelusta, priorisoinnista ja impulssien hallinnasta.
Teini-ikäisten aivot ovat valmiit oppimaan ja sopeutumaan
Jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa maailmassa murrosikäisten aivot ovat hyvin valmistautuneet sopeutumaan uuteen teknologiaan – ja kokemukset muokkaavat niitä puolestaan.
Monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat nuoruusiässä
Kaikki ne suuret muutokset, joita aivot kokevat, saattavat selittää, miksi nuoruusikä on aikaa, jolloin monet mielenterveyshäiriöt – kuten skitsofrenia, ahdistuneisuus, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja syömishäiriöt – ilmaantuvat.
Teini-ikäisten aivot ovat sitkeät
Vaikka teini-ikä on haavoittuvaista aikaa aivoille ja teini-ikäisille ylipäätäänkin, suurimmasta osasta teini-ikäisiä tulee kuitenkin myöhemmin terve aikuinen. Jotkin muutokset aivoissa tämän tärkeän kehitysvaiheen aikana voivat itse asiassa auttaa suojaamaan pitkäaikaisilta mielenterveyshäiriöiltä.
Teini-ikäiset tarvitsevat enemmän unta kuin lapset ja aikuiset
Vaikkakin voi tuntua siltä, että teini-ikäiset ovat laiskoja, tiede on osoittanut, että melatoniinipitoisuudet (eli ”unihormonipitoisuudet”) veressä nousevat luonnostaan myöhemmin yöllä ja laskevat myöhemmin aamulla kuin useimmilla lapsilla ja aikuisilla. Tämä saattaa selittää, miksi monet teini-ikäiset valvovat myöhään ja kamppailevat aamulla heräämisen kanssa. Teinien pitäisi nukkua noin 9-10 tuntia yössä, mutta useimmat teinit eivät nuku tarpeeksi. Unen puute vaikeuttaa tarkkaavaisuutta, lisää impulsiivisuutta ja voi myös lisätä ärtyneisyyttä ja masennusta.
Lmbinen järjestelmä kehittyy vuosia ennen prefrontaalista aivokuorta. Limbisen järjestelmän kehityksellä on tärkeä rooli palkkioiden ja rangaistusten määrittämisessä sekä tunnekokemusten ja sosiaalisen tiedon käsittelyssä. Pubertaalihormonit kohdistuvat suoraan amygdalaan ja voimakkaat tuntemukset muuttuvat pakottaviksi (Romeo, 2013). Aivoskannaukset vahvistavat, että fMRI-tutkimusten paljastama kognitiivinen kontrolli kehittyy täysin vasta aikuisuudessa, koska prefrontaalisen aivokuoren yhteydet ja sitoutuminen ovat rajalliset (Hartley & Somerville, 2015). Muistutetaan, että tämä alue vastaa arvostelukyvystä, impulssinhallinnasta ja suunnittelusta, ja se kypsyy vielä varhaisaikuisuuteen asti (Casey, Tottenham, Liston, & Durston, 2005).
Kuvio 2. Aivojen kehitys jatkuu parikymppiseksi. Erityisesti otsalohkon kehitys on tärkeää tässä vaiheessa.
Lisäksi muutokset sekä dopamiinin että serotoniinin välittäjäaineiden tasoissa limbisessä järjestelmässä tekevät nuorista emotionaalisempia ja herkempiä palkinnoille ja stressille. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka liittyy mielihyvään ja ympäristöön sopeutumiseen päätöksenteon aikana. Murrosiässä limbisen järjestelmän dopamiinitasot nousevat ja dopamiinin syöttö prefrontaaliseen aivokuoreen lisääntyy. Lisääntyneellä dopamiinitoiminnalla murrosiässä voi olla vaikutuksia murrosikäisten riskinottoon ja alttiuteen ikävystyä. Serotoniini osallistuu mielialan ja käyttäytymisen säätelyyn. Se vaikuttaa aivoihin eri tavalla. ”Rauhoittavana kemikaalina” tunnettu serotoniini lievittää jännitystä ja stressiä. Serotoniini myös jarruttaa jännitystä ja joskus holtittomuutta, jota dopamiini voi aiheuttaa. Jos aivojen serotoniinin prosessoinnissa on vikaa, seurauksena voi olla impulsiivista tai väkivaltaista käyttäytymistä.
Kun aivojen yleinen kemiallinen järjestelmä toimii hyvin, näyttää siltä, että nämä kemikaalit ovat vuorovaikutuksessa keskenään tasapainottamassa äärimmäistä käyttäytymistä. Mutta kun stressi, kiihtymys tai tuntemukset muuttuvat äärimmäisiksi, murrosikäisen aivot tulvivat impulsseilla, jotka hukuttavat prefrontaalisen aivokuoren, ja tämän seurauksena murrosikäiset syyllistyvät lisääntyneeseen riskinottokäyttäytymiseen ja tunteenpurkauksiin mahdollisesti siksi, että heidän aivojensa otsalohkot ovat vielä kehittymässä.
Myöhemmin murrosiässä aivojen kognitiiviset ohjauskeskukset prefrontaalisella aivokuorella kehittyvät, mikä lisää nuorten itsesäätelykykyä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Ero näiden eri aivoalueiden kehittymisen ajoituksessa vaikuttaa osaltaan siihen, että keskinuoruudessa otetaan enemmän riskejä, koska nuoret ovat motivoituneita etsimään jännitystä, joka joskus tulee riskikäyttäytymisestä, kuten holtittomasta ajamisesta, tupakoinnista tai juomisesta, eivätkä he ole vielä kehittäneet kognitiivista kontrollia vastustamaan impulsseja tai keskittymään tasapuolisesti mahdollisiin riskeihin (Steinberg, 2008). Yksi maailman johtavista nuorten kehityksen asiantuntijoista, Laurence Steinberg, vertaa tätä voimakkaan moottorin käynnistämiseen ennen kuin jarrujärjestelmä on käytössä. Seurauksena on, että nuoret ovat alttiimpia riskikäyttäytymiselle kuin lapset tai aikuiset.
KATSO SE
Tällä videolla selitetään ja tuodaan tarkemmin esiin joitakin aivojen keskeisiä kehityskulkuja nuoruusiässä.
Voit katsoa transkriptin aiheesta ”Brain changes during adolescence | Behavior | MCAT | Khan Academy” täältä (avautuu uudessa ikkunassa).
Kuten mainittiin murrosikää käsittelevässä johdannossa, liian moni, joka on lukenut teini-ikäisten aivojen tutkimustietoa, tekee nopeita johtopäätöksiä nuorista irrationaalisina sekopäinä. Nuoret tekevät kuitenkin itse asiassa valintoja, joihin vaikuttavat hyvin erilaiset kemialliset vaikutteet kuin heidän aikuisten kollegoihinsa – kiihdytetty palkitsemisjärjestelmä, joka voi peittää alleen riskejä koskevat varoitussignaalit. Nuorten päätöksiä ei aina määrittele impulsiivisuus, joka johtuu jarrujen puutteesta, vaan suunnitelmallisesta ja nautinnollisesta paineesta kaasupolkimelle. On hyödyllistä asettaa kaikki nämä aivoprosessit kehityskontekstiin. Nuorten on jossain määrin nautittava riskinoton jännityksestä, jotta he voivat suoriutua aikuistumisen uskomattoman ylivoimaisesta tehtävästä.
Katso se
Katso valittu osa tästä videosta, jotta saat lisätietoja aivojen muutoksiin ja käyttäytymiseen nuoruusiässä liittyvästä tutkimuksesta.
Voit katsoa ”The Teenage Brain Explained” -kappaleen transkriptiota täältä (avautuu uuteen ikkunaan).
Katso tämä Sarah-Jayne Blakemoren pitämä TED-puhe saadaksesi lisätietoja: The mysterious workings of adolescent brain about the latest adolescent brain research and more about how these changes in brain development also result in behavioral changes.
Key Takeaways
Yhteenvetona voidaan todeta, että nuoruusvuodet ovat voimakkaiden aivomuutosten aikaa. Mielenkiintoista on, että kaksi ensisijaista aivotoimintaa kehittyy eri tahtiin. Aivotutkimukset osoittavat, että aivojen osa, joka havaitsee riskistä saatavia palkkioita, eli limbinen järjestelmä, lähtee vauhtiin varhaisnuoruudessa. Aivojen osa, joka kontrolloi impulsseja ja harjoittaa pidemmän aikavälin perspektiiviä, eli otsalohkot, kypsyvät myöhemmin. Tämä saattaa selittää, miksi keski-ikäiset nuoret ottavat enemmän riskejä kuin vanhemmat nuoret. Kun otsalohkot kehittyvät, tapahtuu kaksi asiaa. Ensinnäkin itsehillintä kehittyy, kun teini-ikäiset pystyvät paremmin arvioimaan syitä ja seurauksia. Toiseksi useammat aivoalueet osallistuvat tunteiden käsittelyyn, ja teinit pystyvät paremmin tulkitsemaan tarkasti toisten tunteita.
Kokeile
Nukkuminen
Aivojen kehitys vaikuttaa jopa siihen, miten teinit nukkuvat. Nuorten normaalit unirytmit poikkeavat lasten ja aikuisten unirytmeistä. Teini-ikäiset ovat usein uneliaita herätessään, väsyneitä päivisin ja valppaita öisin. Vaikka voi tuntua siltä, että teini-ikäiset ovat laiskoja, tiede osoittaa, että teini-ikäisten veren melatoniinitasot (eli ”unihormonitasot”) nousevat luonnollisesti myöhemmin yöllä ja laskevat myöhemmin aamulla kuin useimmilla lapsilla ja aikuisilla. Tämä saattaa selittää, miksi monet teini-ikäiset valvovat myöhään ja kamppailevat aamulla heräämisen kanssa. Teinien pitäisi nukkua noin 9-10 tuntia yössä, mutta useimmat teinit eivät nuku tarpeeksi. Unen puute vaikeuttaa tarkkaavaisuutta, lisää impulsiivisuutta ja voi myös lisätä ärtyneisyyttä ja masennusta.
Linkki oppimiseen: Koulujen alkamisajat
Kun tutkimukset paljastavat unen merkityksen teini-ikäisille, monet kannattavat myöhäisempiä lukioiden alkamisaikoja. Lue National Sleep Foundationin tutkimuksista koulujen alkamisajoista tai katso tämä Wendy Troxelin TED-puhe: ”Why Schools Should Start Later for Teens”.
sanasto
Kirjoita!
Paranna tätä sivuaOpi lisää
- Romeo, R.D. (2013). Teini-ikäisten aivot: Stressireaktio ja murrosikäisen aivot. Current Directions in Psychological Science, 22 (2), 140-145. ↵
- Hartley, C.A. & Somerville, L.H. (2015). Nuorten päätöksenteon neurotiede. Current Opinion in Behavioral Sciences, 5, 108-115. ↵
- Steinberg, L. (2013). Adolescence (10. painos). New York, NY: McGraw-Hill. ↵
- Steinberg, L. (2008) Sosiaalineurotieteellinen näkökulma nuorten riskinottoon. Developmental Review, 28:78-106. ↵
- National Institute of Mental Health. The Teen Brain: 6 asiaa, jotka on hyvä tietää. Haettu osoitteesta https://www.nimh.nih.gov/health/publications/the-teen-brain-6-things-to-know/index.shtml#pub6. ↵