Esimerkki tutkimusmetodologiasta Luku: Quantitative Research
Tämän luvun tarkoituksena on selittää yksityiskohtaisesti tutkimusmenetelmät ja tässä tutkimuksessa toteutetut menetelmät. Luvussa selitetään ensin tutkimuslähestymistavan valinta, sitten tutkimusasetelma sekä valittujen tutkimusvälineiden edut ja haitat. Tämän jälkeen keskustellaan niiden kyvystä tuottaa päteviä tuloksia, jotka vastaavat tämän tutkielman tavoitteita ja päämääriä. Tämän jälkeen luvussa käsitellään otoskokoa ja kirjoittajan soveltamaa otantastrategiaa sekä käytettyjä aineiston analyysimenetelmiä. Luku päättyy lyhyeen keskusteluun eettisistä näkökohdista ja tutkimusmenetelmän asettamista rajoituksista sekä tutkimuksen aikana kohdatuista ongelmista.
Tutkimuslähestymistapa
Tässä tutkielmassa hyödynnetään kvalitatiivista tutkimusstrategiaa, jossa toteutettu tutkimuslähestymistapa on ollut tulkinnallisuus. Willis (2007) määrittelee tulkinnallisuuden lähestymistavaksi, jota tutkija toteuttaa syntetisoidakseen pääasiassa toissijaisista lähteistä peräisin olevia, luonteeltaan kvalitatiivisia faktoja. Hän toteaa myös, että yksi tulkinnallisuuden ominaispiirre on se, että nämä tosiasiat ovat luonteeltaan abstrakteja ja että niitä ohjaavat monet tekijät, jotka eivät ole konkreettisia ja joita on vaikea mitata. Nämä voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksiin kirjoittaja valitsi siis positivistisen ja pragmatistisen lähestymistavan sijaan interpretivistisen lähestymistavan, koska abstraktit, ei-kvantitatiivisesti mitattavissa olevat muuttujat, kuten ””, ”taiteen löytäminen liike-elämästä ja työskentely sen kanssa mieleenpainuvan elämyksen luomiseksi”, ”perinteisen johtamisen” ja ”esittävän taiteen johtamisen” vertailu ja sen analysoiminen, voiko esittävän taiteen tekniikoilla ja niiden soveltamisella liike-elämässä olla myönteinen vaikutus liiketoimintakäytäntöihin, kuuluivat väitöskirjan tavoitteisiin. Nämä kaikki ovat elementtejä, jotka eivät ole helposti kvantifioitavissa (mitattavissa) ja joiden välillä havaittiin olevan erilaisia ja monimutkaisia yhteyksiä, joten tulkinnallisuus todettiin soveltuvimmaksi.
Tutkimusasetelma
Tässä tutkimuksessa hyödynnetään kvalitatiivista (laadullista) tutkimusstrategiaa siinä mielessä, että numeerista aineistoa tai kvantitatiivista aineistoa ei tuoteta (Bell, 2005; Sarantakos, 2013; Silverman, 2004). Kvalitatiivinen tutkimusstrategia soveltuu erityisesti tähän tutkimukseen, jossa useiden eri muuttujien välinen yhteys oli selvitettävä tulkinnan kautta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään triangulaatiota, koska triangulaatio antaa mahdollisuuden lähestyä tutkimustavoitteita eri näkökulmista (Cohen ja Manion, 2002; Altrichter et. al, 2008), jolloin saadaan vivahteikkaampi näkemys eri muuttujien välisistä yhteyksistä. Tässä tutkimuksessa triangulaatio oli erittäin hyödyllistä, koska tutkija pyrki löytämään kahden hyvin erilaisen muuttujan, jotka kuuluvat hyvin erilaisille toimialoille – taiteen (erityisesti esittävän taiteen) ja liike-elämän – väliset yhtymäkohdat. Tämä edellytti kyselylomakkeiden ja haastattelujen tekemistä niiden työntekijöiden kanssa, jotka ovat olleet esittävän taiteen johtamismallin vastaanottajia, sekä heidän esimiestensä kanssa.
Seuraavaksi käsitellään tutkimusstrategian toteuttamiseen käytettyjen välineiden validiteettia sekä etuja ja haittoja.
Tutkimusmenetelmät
Tässä tutkimuksessa kirjoittaja on päättänyt käyttää kahden klassisen yhteiskuntatieteellisen tutkimusvälineen – kyselylomakkeen ja haastattelun – yhdistelmää (Winchester, 1999; Sarantakos, 2013; Silverman, 2004; Greenfield, 2002). Kyselylomakkeet jaetaan useiden sellaisten yritysten johtajille, jotka ovat käyttäneet taide-elementtejä osana johtamistekniikkaansa, sekä samojen yritysten huolellisesti valituille työntekijöille, jotka ovat osa samojen johtajien tiimiä. Täydentävänä menetelmänä kirjoittaja suoritti haastatteluja yhtä monen kummankin ryhmän edustajan kanssa. Seuraavassa käsitellään kunkin menetelmän etuja ja haittoja.
Kyselylomakkeet
Kyselylomakkeet valittiin tähän tutkimukseen, koska ne ovat luotettava ja nopea menetelmä kerätä tietoa useilta vastaajilta tehokkaasti ja nopeasti. Tämä on erityisen tärkeää suurissa hankkeissa, joissa on useita monimutkaisia tavoitteita ja joissa aika on yksi tärkeimmistä rajoitteista (Greenfield, 2002; Silverman, 2004; Bell, 2005). Tämä tutkimus ei ollut poikkeus, ja kyselylomakkeet olivat tutkijalle nopea ja tehokas tapa tavoittaa useita vastaajia useiden viikkojen kuluessa. Kyselylomakkeiden yleinen haittapuoli on kuitenkin niiden kiinteä ja tiukka muoto, joka poistaa mahdollisuuden syvällisempään tai abstraktimpaan havainnointiin (Bell, 2005; Sarantakos, 2013). Tämäkään tutkimus ei ollut poikkeus tästä säännöstä, sillä kyselylomakkeiden avulla saatiin lineaarisia ja selkeitä tuloksia, mutta monet tutkimuksen elementit jäivät kattamatta.
Haastattelut
Tutkimuksen abstraktimpiakin näkökohtia kattaakseen kirjoittaja valitsi täydentäväksi menetelmäksi strukturoidut haastattelut, jotka koostuivat useista kysymyksistä, jotka jaettiin kunkin osallistujaryhmän edustajille. Haastatteluja käytetään usein täydentävänä tutkimusmenetelmänä yhteiskuntatieteissä, koska ne antavat mahdollisuuden syvällisempään ja avoimempaan keskusteluun sekä epämuodollisempaan ja vapaampaan vuorovaikutukseen haastattelijan ja haastateltavan välillä (Potter, 2002; Winchester, 1999; Sarantakos, 2013). Vaikka haastattelujen joustavaa muotoa pidetäänkin haittana, koska se tuottaa subjektiivisia tuloksia, se oli tämän tutkimuksen kannalta suuri etu, koska joitakin tutkimuksen vivahteita, kuten ”tunteiden” tutkimista ja ”mieleenpainuvien kokemusten luomista”, ei voitu ottaa kunnolla huomioon kyselylomakkeen avulla. Haastattelujen tulokset eivät tietenkään ole yleistettävissä, koska saadut tiedot ovat subjektiivisia. Toisaalta niiden joustava muoto edesauttoi syvällisemmän selityksen ja ymmärryksen saamista esittävän taiteen ja liiketoiminnan tuloksellisuuden välisestä yhteydestä, ja jos tutkija olisi voinut tehdä väitöskirjan uudestaan, hän olisi todennäköisesti valinnut tämän ensisijaiseksi eikä toissijaiseksi tutkimusmenetelmäksi.
Muut menetelmät
Tutkimusta aloittaessaan kirjoittaja harkitsi aluksi fokusryhmiä ja osallistuvaa havainnointia mahdollisina tutkimusmenetelminä tähän tutkimukseen sisältyneiden käyttäytymistieteellisten elementtien vuoksi. Aikarajoitteiden ja kustannusten vuoksi näihin tutkimusmenetelmiin ei kuitenkaan päädytty.
Aluksi tutkija harkitsi myös kahden työntekijäryhmän tutkimista vertailemalla – toinen tuli organisaatiosta, jossa tulosjohtamismalli on käytössä, ja toinen, jossa mallia ei käytetä. Molemmille annettaisiin sama kyselylomake. Tämä lähestymistapa kuitenkin hylättiin, koska se ei vastaa tutkittavan mallin vuorovaikutteista luonnetta, jossa johtajilla ja yritysjohtajilla on ratkaiseva rooli.
Otoksenottostrategia
Tässä tutkimuksessa kirjoittajan oli tutkittava kahta erillistä osallistujaryhmää. Menetelmänä on käytetty ositettua otantaa, koska eri alaryhmien välisiä suhteita oli havainnoitava (Kirby et. al, 2000: 339). Lisäksi haastatteluihin kutsuttiin tietty ryhmä koko perusjoukosta, joka muodosti alaryhmän alkuperäisestä perusjoukosta. Lisäksi osallistujat valittiin tiettyjen kriteerien perusteella, kuten yritys (organisaatio), jossa tietynlaista mallia on toteutettu.
Ensimmäinen osallistujaryhmä koostui johtajista yrityksistä, joissa esitystaiteen lähestymistapaa on käytetty. Tutkimukseen osallistui yhteensä 10 johtajaa, ja kohderyhmän tavoittamiseksi otettiin yhteyttä yli 50 eri johtajaan viidestä eri yrityksestä eri puolilta Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Kirjoittaja pyrki luomaan mahdollisimman monipuolisen otoksen ja varmisti, että miehiä ja naisia oli edustettuna yhtä paljon, ja mikä tärkeintä, että mukana oli edustajia eri aloilta: mainonnan vähittäiskaupasta, rahoituksesta, muodista ja digitaalisesta markkinoinnista. Toinen osallistujaryhmä koostui 30 työntekijästä, jotka kuuluivat kunkin 10 johtajan tiimiin. Kaikissa tiimeissä ei ollut täsmälleen sama määrä ihmisiä, sillä jotkin tiimit olivat pienempiä ja toiset suurempia. . Tiimien koolla ei kuitenkaan ollut merkitystä tämän tutkimuksen kannalta, koska osallistujien oli täytettävä yksilölliset kyselylomakkeet. Kaikkia osallistujia lähestyttiin sähköpostitse, ja kyselylomakkeet jaettiin sähköpostitse, minkä jälkeen osallistuja täytti ne ja palautti ne uudelleen sähköpostitse. Tämä tapahtui neljän viikon aikana. Viisi johtajaa ja viisi työntekijää kutsuttiin haastatteluun, jotka valittiin satunnaisesti kyselylomakkeiden otoksesta, ja haastattelut tehtiin puhelimitse/Skypen välityksellä, ja tutkija nauhoitti ne ja kirjoitti ne puhtaaksi. Haastattelut tehtiin yhden kuukauden aikana. Haastattelujen täydelliset puhtaaksikirjoitukset sekä kyselylomakkeet ovat liitteinä.
Mittariston suunnittelu
Kyselylomakkeet
Tässä tutkimuksessa kirjoittaja suunnitteli kaksi erillistä kyselylomakekäsikirjoitusta ja kaksi lyhyttä haastattelukäsikirjoitusta.
Yhtiöiden esimiehille suunnattu kyselylomake koostui kahdestakymmenestäkahdestakymmenestäkahdestakymmenestä avoimesta kysymyksestä, jotka liittyivät työntekijöidensä yritystoiminnan tuloksiin. Kyselylomakkeen ensimmäinen osa koostui demografisista kysymyksistä, jotka liittyivät ikään ja sukupuoleen, sekä kysymyksistä, jotka liittyivät osallistujien ammatilliseen rooliin, kuten heidän kokemuksensa pituuteen yrityksessä, tarkkaan asemaan ja vastuualueisiin. Keskeiset kysymykset jaettiin selkeyttämiseksi ryhmiin, joissa käsiteltiin tutkimuksen päätavoitteita johtajien näkökulmasta. Vielä tärkeämpää on, että nämä kysymykset suunniteltiin siten, että ne koskivat edellisessä luvussa vahvistettuja ydinosaamisalueita, joiden avulla arvioidaan liiketoiminnan suorituskykyä taidesuorituksen avulla – johtajuutta, viestintää, tiimityöskentelyä, tunteiden hallintaa ja luovuutta.
Työntekijöille suunnattu kyselylomake koostuu samasta määrästä kysymyksiä, ja siinä yhdistetään jälleen avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Demografisia kysymyksiä lukuun ottamatta loput kysymykset on järjestetty ryhmiin, joissa käsitellään tavoitteita työntekijöiden prisman kautta ja yksilöllisiä kertomuksia tärkeistä käsitteistä, kuten luovuudesta, improvisaatiosta ja tiimin rakentamisesta organisaatiossa.
Haastattelut
Kummankin ryhmän haastattelukäsikirjoitukset koostuvat kuudesta lyhyestä, mutta avoimesta kysymyksestä.
Päälliköille suunnatut kysymykset suunniteltiin siten, että niissä käsiteltiin yksityiskohtaisesti johtajuutta esityksenä ja ”bisnestä showbisneksenä”.
Työntekijöille suunnatut kysymykset suunniteltiin heijastamaan heidän kokemuksiaan suorituskykyyn sidotun johtamisen vastaanottajina, ja niissä käsiteltiin erityisiä osatekijöitä, kuten leikkimistä, harjoittelua, esiintymistä työpaikalla, ja tarkoituksena oli tiimin rakentaminen ja tehokkaampi tehtävien toimittaminen/jakaminen.
Kyselylomakkeiden ja haastattelujen täydelliset käsikirjoitukset löytyvät liitteistä.
Tiedonkeruu
Viestintä osanottajien kanssa tapahtui suurimmaksi osaksi sähköpostitse. Sitä ennen kirjoittaja kuitenkin loi laajan tietokannan yrityksistä, jotka täyttivät tutkimuskriteerit käyttämällä yksinkertaista Google-hakua. Kirjoittaja kohdistui tarkoituksella pienempiin organisaatioihin, koska todennäköisyys saada pääsy työntekijöihin oli suurempi ja prosessi – vähemmän aikaa vievä, mikä osoittautui todeksi. Aluksi kirjoittaja otti puhelimitse yhteyttä kunkin yrityksen asiaankuuluviin henkilöihin tutustuttaakseen heidät tutkimuksen tarkoitukseen ja kysyäkseen lupaa tehdä tutkimus heidän yritystensä edustajien kanssa. Luottamuksellisuuden vuoksi ensimmäisten yhteyshenkilöiden ammattinimikkeitä ei paljasteta, varsinkin kun otetaan huomioon, että heidän ammattinimikkeillään ei ole merkitystä tutkimuksen kannalta, koska he eivät osallistu siihen suoraan. Joissakin tapauksissa johtajat jakoivat kyselylomakkeet työntekijöilleen, ja joissakin tapauksissa kirjoittaja lähestyi työntekijöitä suoraan sähköpostitse. Kyselylomakkeet jaettiin ja täytettiin neljän viikon aikana. Haastattelut tehtiin puhelimitse/Skypen välityksellä osallistujan mieltymysten mukaan. Sen jälkeen tutkija nauhoitti ne ja kirjoitti ne puhtaaksi. Haastattelut saatiin päätökseen neljän viikon kuluessa.
Aineiston analyysimenetelmät
Kyselylomakkeiden tulosten analysointi tapahtui temaattisen analyysin avulla. . Vastaajien pienen määrän ja kysymysten monimuotoisen rakenteen ja vastausjoukkojen vuoksi sekä tutkimuksen laadullisen tutkimuslähestymistavan vuoksi kirjoittaja ei käyttänyt mitään saatavilla olevia tilasto-ohjelmia, kuten SPSS- tai STRATA-ohjelmia.
Haastattelujen tulokset analysoitiin myös manuaalisesti, jolloin kirjoittaja pyrki havaitsemaan yhteisiä sanoja ja lauseita ja ryhmittelemään tai ”pilveilemään” niitä yhteen, jotta vastaajien vastauksista voitaisiin määrittää suuntauksia ja tendenssejä.
Kyselylomakkeiden tulokset esitettiin taulukoiden ja kaavioiden muodossa. Tämän tutkielman tärkeimpiä tuloksia käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa luvussa.
Eettiset näkökohdat
Tutkijan oli otettava tässä hankkeessa huomioon useita erilaisia eettisiä kysymyksiä. Tärkein niistä liittyi osallistujien tietoon perustuvaan suostumukseen. Kaikille osallistujille (sekä johtajille että työntekijöille) kerrottiin etukäteen tämän hankkeen tarkoituksesta, ja he antoivat kirjallisen tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua. Heidän henkilöllisyytensä sekä niiden organisaatioiden nimet, joihin he kuuluvat, on pidetty ehdottoman luottamuksellisina, mikä täyttää yliopiston eettisten sääntöjen vaatimukset.
Lisäksi oli otettava huomioon kaikkien yritysten yksityisyyden suojaa ja luottamuksellisuutta koskevat periaatteet, sillä yrityksillä on hyvin tiukat säännöt, jotka koskevat niiden työntekijöiden pääsyä tutkimustarkoituksiin. Siksi tutkijan oli allekirjoitettava luottamuksellisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat suostumuslomakkeet niiden yritysten kanssa, joiden työntekijät ja johtajat suostuivat osallistumaan tutkimukseen.
Suostumuslomakkeet on liitetty liitteisiin.
Loppujen lopuksi kaikkia tämän väitöskirjan aikana kerättyjä tietoja on käytetty vain tutkimuksen tarkoituksiin, ja ne pidetään luottamuksellisina.
Ongelmat ja rajoitukset
Tutkijalla oli useita ongelmia ja haasteita, joita hän kohtasi tehdessään tutkimusta tätä väitöskirjaa varten.
Ensimmäinen haaste oli riittävän osallistujamäärän rekrytointi. Alkuperäisen tietokannan luominen mahdollisista yrityksistä vei kauan aikaa, ja monta kertaa tutkijan pyynnöt hylättiin, koska useimmat yritykset antavat harvoin mahdollisuuden ulkopuoliseen tutkimukseen. Näin ollen osallistujien tavoittaminen ja luvan saaminen tutkimukseen oli suuri haaste.
Toiseksi aikaa ja kustannuksia rajoittivat tutkijan toimintaa, mikä määräsi tehokkaamman menetelmän, kuten kyselylomakkeen, valinnan aikaa vievämpien fokusryhmien tai osallistuvan havainnoinnin sijaan.
Valittuun menetelmään liittyy useita rajoituksia, jotka on syytä mainita. Ensimmäinen on se, että pienen otoksen vuoksi kerättyjä tietoja ja tehtyjä havaintoja ei voida ekstrapoloida laajemmassa mittakaavassa. Toisin sanoen tulosten yleistettävyys on kyseenalainen.
Toinen metodologian heikkous liittyi siihen, että tutkija käytti interpetivististä lähestymistapaa, joka määräytyi tutkimuksen luonteen ja tavoitteiden mukaan. Tässä mielessä tuloksia ja saavutuksia voidaan pitää puolueellisina, koska eri muuttujien välisiä yhteyksiä ei ole määritetty empiirisen todistusaineiston perusteella, vaan tutkijan analyyttisten ja arvostelukykyisten taitojen perusteella tietyn akateemisen alan kontekstissa.
Loppupäätelmät
Tässä luvussa on hahmoteltu ja perusteltu tässä tutkielmassa toteutettua tutkimusmetodologiaa ja sen pätevyyttä. Tutkimuksen luonteen vuoksi kirjoittaja valitsi kvalitatiivisen strategian, jota sitoo tulkinnallinen lähestymistapa. Keskeiset tutkimusvälineet olivat kyselylomake, jota täydennettiin kahden osallistujaryhmän – työntekijöiden ja johtajien – haastatteluilla. Osallistujat valittiin huolellisesti ja rekrytoitiin ositetun otannan avulla. Tulokset analysoitiin manuaalisesti, koska osallistujien otos oli pieni. Väitöskirjan tärkeimpiä tuloksia ja havaintoja käsitellään seuraavassa luvussa.
Altrichter, H., Feldman, A., Posch, P. & Somekh, B. (2008). Opettajat tutkivat työtään; Johdatus toimintatutkimukseen eri ammateissa. London: Routledge. s. 147. (2. painos).
Bell, J. (2005) Doing Your Research Project, Berkshire: Open University Press/McGraw-Hill Education
Cohen, L.,& Manion, L. (2000). Koulutuksen tutkimusmenetelmät. London: Routledge. s. 254. (5. painos).
Greenfield, T. (2002) Research Methods for Postgraduates, London: Arnold
Kirby, M., Konbel., F., Barter, J., Hope, T., Kirton, D., Madry, N., Manning, P., Trigges, K. (2000) Sociology in Perspective, Oxford: Heinnemann
Potter, S. (2002) Doing Postgraduate Research, London: Sage
Sarantakos, S. (2013) Social Research, Basingstoke: Macmillan
Silverman, D., (2004). Laadullinen tutkimus: Theory, Method and Practice. 2nd ed. London: Sage Publication.
Willis, J. W., (2007). Laadullisen tutkimuksen perusteet: Interpretive and Critical Approaches. London: Sage
Winchester, H. P. M. (1999) ’Interviews and Questionnaires as Mixed Methods in Population Geography: The Case of Lone Fathers in Newcastle, Australia”, The Professional Geographer, 51: 1, 60 – 67 DOI: 10.1111/0033-0124.00145 URL: http://dx.doi.org/10.1111/0033-0124.00145