Yhteisriippuvuus
Yhteisriippuvuuteen kuuluu omien tarpeiden uhraaminen muiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Joku, joka on läheisriippuvainen, keskittyy äärimmäisen paljon itsensä ulkopuolelle. Hänen ajatuksensa ja toimintansa pyörivät muiden ihmisten, kuten puolison tai sukulaisten, ympärillä.
Kodiriippuvuus ilmenee usein suhteissa, jotka ovat epätasapainoisia ja epäterveellisiä. Henkilö, jolla on läheisriippuvuus, yrittää usein pelastaa muita itseltään. Hän saattaa loukkaantua yrittäessään ”parantaa” kumppanin riippuvuuksia tai hyväksikäyttökäyttäytymistä.
Kodiriippuvuutta ei voida luokitella mielenterveysdiagnoosiksi lähinnä siksi, että oireet ovat niin laajasti sovellettavissa. Silti se voi silti aiheuttaa vakavaa ahdistusta. Kodinomainen riippuvuus voi johtaa siihen, että henkilölle kehittyy muita mielenterveysongelmia, kuten ahdistuneisuutta. Terapeutti voi auttaa henkilöä vähentämään läheisriippuvaista käyttäytymistä ja kehittämään terveempiä ihmissuhteita.
- Miltä läheisriippuvuus näyttää?
- Mikä aiheuttaa läheisriippuvuutta?
- Riippuvuus ja läheisriippuvuus
- Väärinkäytökset ja läheisriippuvuus
- Vanhemmuus ja läheisriippuvuus
- Vanhemmuus ja läheisriippuvuus
- Myös samanaikaiset mielenterveysongelmat
Miltä läheisriippuvuus näyttää?
Psykologiassa läheisriippuvuus kuvaa pikemminkin yhden henkilön käyttäytymistä ja asenteita kuin suhdetta kokonaisuutena. Joku, joka on läheisriippuvainen, rakentaa usein identiteettinsä toisten auttamisen ympärille. Hän saattaa ”olla riippuvainen” toisista vahvistaakseen itsearvonsa. Läheisriippuvainen saattaa kieltää omat halunsa tai tunteensa saadakseen tämän hyväksynnän.
Yleisiä läheisriippuvuuden oireita ovat:
- Alhainen itsetunto: Kodinomainen riippuvuus voi aiheuttaa häpeän ja arvottomuuden tunteita. Henkilö saattaa uskoa, ettei hän ansaitse onnea. Jos henkilö ei arvosta itseään, hän saattaa yrittää saada muut arvostamaan itseään. Tunne ”tarpeellisuudesta” voi saada aikaan sisäisen tyydytyksen, vaikka hoidon saaja ei osoittaisikaan kiitollisuutta.
- Huonot rajat: Riippuvaiset ihmiset tuntevat usein olevansa vastuussa toisten onnellisuudesta. Heidän voi olla vaikea sanoa ”ei” tai asettaa omat tarpeensa etusijalle. He saattavat salata todelliset ajatuksensa ja tunteensa välttääkseen toisten järkyttämistä.
- Tarve ”pelastaa” muita: Kodinomaiset ihmiset saattavat kokea velvollisuudekseen suojella läheisiään kaikelta pahalta. Jos läheinen tekee jotain väärin, he todennäköisesti yrittävät korjata tilanteen läheisen puolesta. Tällainen käyttäytyminen voi estää toisia itsenäistymästä tai oppimasta virheistään. Se voi myös mahdollistaa sen, että hyväksikäyttö tai riippuvuus voi jatkua kiistatta.
- Itsensä kieltäminen: Läheisriippuvainen henkilö asettaa usein muiden hyvinvoinnin oman hyvinvointinsa edelle. Hän saattaa kieltää omat tarpeensa lepoon, emotionaaliseen tukeen ja itsehoitoon. He saattavat tuntea syyllisyyttä tai ahdistusta vahvistaessaan omia toiveitaan. Kodinomaiset ihmiset voivat tuntea olonsa epämukavaksi, kun muut tarjoavat tukea.
- Perfektionismi: Kodinomaiset ihmiset heijastavat usein kuvaa itsevarmuudesta ja pätevyydestä. On tavallista, että ihmiset ottavat enemmän vastuuta kuin he pystyvät hoitamaan. Kun he tekevät virheen tai saavat kritiikkiä, he saattavat kasvaa epävarmoiksi.
- Kontrolliongelmat: Läheisriippuvainen henkilö saattaa liittää oman itsetuntonsa toisten hyvinvointiin. Jos läheinen epäonnistuu, läheisriippuvainen henkilö voi tuntea epäonnistuneensa itse. Hänen yrityksensä parantaa toisten elämää saattavat muuttua kontrolloivaksi tai omistushaluiseksi käytökseksi.
Eivät kaikki läheisriippuvaiset henkilöt osoita kaikkia näitä oireita. Mutta jos henkilöllä on monia näistä piirteistä, hän saattaa olla läheisriippuvainen.
Mistä läheisriippuvuus johtuu?
Yhdysriippuvuuden juuret ovat yleensä lapsuudessa. Usein lapsi kasvaa kodissa, jossa hänen tunteitaan sivuutetaan tai rangaistaan. Tämä emotionaalinen laiminlyönti voi antaa lapselle huonon itsetunnon ja häpeän. Hän saattaa uskoa, että hänen tarpeisiinsa ei kannata kiinnittää huomiota.
Tyypillisesti yksi tai useampi vanhempi ei täytä rooliaan huoltajana. Heidän toimintahäiriönsä voi johtua riippuvuudesta, mielenterveysdiagnoosista tai muista ongelmista. Lapsi saattaa joutua suorittamaan tehtäviä, jotka ylittävät hänen kehityskykynsä. Jos esimerkiksi vanhempi on säännöllisesti liian humalassa laittaakseen ruokaa, pieni lapsi voi opetella laittamaan ruokaa, jotta perhe ei jää nälkäiseksi.
Usein lapsen ja aikuisen välinen raja hämärtyy. Jos vanhempi ei täytä rooliaan, lapsesta voi tulla sisarustensa pseudovanhempi. Hän saattaa vaihtaa veljen vaipat tai auttaa siskoa tekemään läksyt valmiiksi.
Joskus lapsen odotetaan huolehtivan omasta vanhemmastaan. Perheväkivaltaa kokeva vanhempi saattaa kääntyä lapsen puoleen luottamushenkilönä. Narsistinen vanhempi saattaa vaatia, että lapsi antaa hänelle kehuja ja lohtua. Näitä vuorovaikutussuhteita kutsutaan usein kietoutumiseksi (enmeshment).
Koska lapset eivät ole täysikasvuisia, ”aikuisen” roolin täyttäminen voi viedä heiltä kaikki voimat. Lapsi saattaa olla niin keskittynyt pitämään kotitalouden käynnissä, että hän jättää omat tarpeensa huomiotta. Hän saattaa liittää hoivarooliin vakauden ja kontrollin tunteen.
Lapsena läheisriippuvainen käyttäytyminen voi olla välttämätöntä selviytymisen kannalta. Aikuisiässä käyttäytyminen ei ole yhtä mukautuvaa. Itse asiassa läheisriippuvuus voi estää henkilöä kehittämästä todella vakaita ihmissuhteita.
Riippuvuus ja läheisriippuvuus
Yhdisriippuvuus voi syntyä, kun joku on parisuhteessa henkilön kanssa, jolla on riippuvuus. Kumppani voi käyttää päihteitä väärin, tai hänellä voi olla peliriippuvuus tai ostosriippuvuus.
Henkilö, jolla on läheisriippuvuus, voi ottaa kumppanilleen ”hoivaajan” roolin. Kumppani saattaa luottaa siihen, että huoltaja hoitaa raha-asioita tai kotitöitä. Jos riippuvuus aiheuttaa ongelmia parisuhteen ulkopuolella, huoltaja saattaa tuurata kumppaniaan. Esimerkiksi alkoholin väärinkäyttäjä saattaa jättää töitä väliin. Läheisriippuvainen saattaa soittaa kumppanin puolesta tämän pomolle ja väittää, että kumppani on sairas.
Huoltaja huolehtii kumppanistaan usein vilpittömästä halusta auttaa. Silti hänen käyttäytymisensä mahdollistaa usein sen, että kumppani voi jatkaa riippuvuuttaan. Kun omaishoitaja ”pelastaa” kumppanin seurauksilta, kumppani menettää usein motivaationsa muutokseen. Hän ei ehkä hakeudu tarvitsemaansa ammattimaiseen vieroitukseen. Ilman apua riippuvuus voi pahentua.
Tämän sanottuaan huoltaja ei ole syyllinen toisen henkilön riippuvuuteen. Vaikka läheisriippuvuus voi vaikuttaa siihen, että joku kieltäytyy hoidosta, se ei ole ainoa syy. Ellei kyseessä ole turvallisuuskriisi, kukaan ei voi pakottaa toista kuntoutukseen.
Suhteesta voi olla haittaa myös omaishoitajalle. Läheisriippuvainen henkilö heittää usein omat tarpeensa sivuun huolehtiakseen kumppanistaan. Heidän läheisriippuvaisuutensa voi pahentua ajan myötä. He eivät todennäköisesti hakeudu hoitoon omiin mielenterveysongelmiinsa.
Kaltoinkohtelu ja läheisriippuvuus
Koydinriippuvuus voi kehittyä myös siitä, että eletään hyväksikäyttävässä taloudessa tai parisuhteessa. Emotionaalinen hyväksikäyttö voi saada ihmiset tuntemaan itsensä pieniksi tai merkityksettömiksi. Riippuvuuskäyttäytyminen voi kehittyä keinona torjua näitä tunteita.
Joku voi esimerkiksi toimia riippuvuudesta kärsivän henkilön huoltajana tunteakseen itsensä tarpeelliseksi. Toinen henkilö voi yrittää ansaita kiitollisuutta huolehtimalla toisten tarpeista itsensä kustannuksella. Toisten ”pelastaminen” voi saada ihmisen tuntemaan itsensä voimaantuneeksi ja tärkeäksi.
Henkilö, jolla on läheisriippuvuus, voi tuntea olevansa vastuussa kaltoinkohtelevasta yksilöstä. Jos hyväksikäyttäjällä on hoitamaton mielenterveysongelma, henkilö saattaa yrittää ”parantaa” häntä huolenpidolla. Pelkkä rakkaus ei kuitenkaan riitä mielenterveysongelman hoitoon. Hyväksikäyttäjä tarvitsee ammatillista hoitoa toipumisen aloittamiseksi.
Joidenkin läheisriippuvaisten kotitalouksissa elävien ihmisten mielestä he saattavat tuntea suojelevansa perhettään pitämällä ongelmansa yksityisinä. Mutta toisen osapuolen hyväksikäytön mahdollistaminen aiheuttaa usein haittaa muille perheenjäsenille. Lapsen kaltoinkohtelusta ilmoittamatta jättäminen voi tehdä henkilöstä ”avunantajan” ja aiheuttaa oikeudellisia seuraamuksia.
Vanhemmuus ja läheisriippuvuus
Yhteisriippuvuudesta kärsivät vanhemmat saattavat yrittää elää lastensa kautta. Jotkut vanhemmat saattavat yrittää suojella lasta kaikilta elämän vaikeuksilta. Toiset saattavat yrittää kontrolloida lasta, jotta tämä kasvaisi vastaamaan vanhemman määritelmää menestyksestä.
Tämä käyttäytyminen voi lisätä lasten riskiä sairastua läheisriippuvuuteen. Kun lasten annetaan tutkia maailmaa ja tehdä omia suunnitelmia, he kehittävät itsenäisyyden tunnetta. Kun vanhemmat tekevät kaikki päätökset, lapset saattavat oppia sivuuttamaan omat toiveensa. He voivat myös oppia asettamaan muiden hyväksynnän omien tarpeidensa edelle.
Nämä vaikutukset voivat kestää vuosia. Läheisriippuvaiselta lapselta voi puuttua itseluottamusta ja hänellä voi olla vaikeuksia tehdä päätöksiä aikuisena. Hän saattaa hakeutua suhteisiin, joissa jollain toisella on kaikki valta. Ilman apua läheisriippuvuuden kierre voi jatkua toisen sukupolven ajan.
Hoitotyö ja läheisriippuvuus
Hoitajat viettävät päivänsä huolehtien läheisestään, jolla on krooninen sairaus tai vamma. He saattavat huolehtia kuljetuksesta, auttaa henkilöä kylpemään tai tarjota muuta päivittäistä apua. Hoitotyö on usein itsessään vaikeaa. Kuitenkin läheisriippuvuus voi vaikeuttaa dynamiikkaa entisestään.
Jos olet omaishoitaja, saatat miettiä omaa käyttäytymistäsi. Mihin vedät rajan tyypillisen hoivan ja läheisriippuvuuden välille? Jokainen tilanne on erilainen, mutta jos osoitat seuraavia merkkejä, voi olla syytä huoleen:
- Vaadit, että läheisesi tekee kaiken omalla tavallasi. Kun kyse on turvallisuuteen tai terveyteen liittyvästä asiasta, saatat joutua painamaan jalat alta. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä tehdä kaikkia päätöksiä henkilön puolesta. Jos läheisesi haluaa käyttää tiettyä paitaa, sinun ei tarvitse ohjata häntä kohti muodikkaampaa vaatekaappia.
- Käännä koko elämäsi läheisesi ympärille. Hoitotyö voi viedä paljon aikaa ja energiaa. Silti on tärkeää, että voit välillä levätä ja että sinulla on sosiaalista elämää myös läheisesi ulkopuolella. Muuten saatat kasvaa katkeraksi ja palaa loppuun.
- Rohkaiset läheistäsi luottamaan vain sinuun. Monet ihmiset haluavat tuntea olevansa tarpeellisia. Jos kuitenkin pidät muita hoitajia ”kilpailijoina” tai lannistat läheistäsi olemasta omatoiminen, voi olla ongelma.
Yliriippuvuus voi aiheuttaa paljon jännitteitä sinun ja läheisesi välille. Riippuvuuskäyttäytymiseen puuttuminen voi parantaa suhdettanne. Rajojen asettaminen ja kommunikaation harjoittelu voivat tehdä stressaavasta tilanteesta hieman terveellisemmän.
Samanaikaiset mielenterveysongelmat
Vaikka läheisriippuvuus ei ole diagnoosi, se voi häiritä ihmisen hyvinvointia. Ihmisillä, joilla on läheisriippuvuus, on todennäköisemmin heikko itsetunto ja voimakkaat häpeän tunteet. Tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä läheisriippuvuuden ja seuraavien sairauksien välillä:
- masennus
- ahdistus
- rajainen persoonallisuus
- riippuvainen persoonallisuus
- syömis- ja ravitsemusongelmat
Tyydyttömyysriippuvuus on myös päihderiippuvuuden riskitekijä. Riippuvuus voi kehittyä keinona välttää vaikeita tunteita. Jotkut saattavat käyttää aineita väärin sitoutuakseen kumppaniinsa, joka on myös riippuvainen. Kumppani voi myös painostaa läheisriippuvuudesta kärsivää henkilöä käyttämään huumeita tai alkoholia.
Jos luulet olevasi läheisriippuvainen, kannattaa etsiä terapeutti. Mielenterveysalan ammattilainen voi määrittää, muistuttaako käyttäytymisesi läheisriippuvuutta. Hän voi myös hoitaa mahdollisia samanaikaisia mielenterveysongelmia. Terapiassa voit tutkia käyttäytymisesi juuria ja oppia tasapainottamaan omia ja muiden tarpeita.
- Koiriippuvuus. (n.d.) Mental Health America. Haettu osoitteesta http://www.mentalhealthamerica.net/co-dependency
- Koariippuvuus ja riippuvuus: Oireet ja hoito. (2014, 6. marraskuuta). Mökki. Haettu osoitteesta https://www.thecabinchiangmai.com/codependency-and-addiction-symptoms-and-treatment
- Ruokariippuvuuden ja läheisriippuvuuden yhteinen uhka. (2016, 2. maaliskuuta). Alta Mira Recovery Programs. Haettu osoitteesta https://www.altamirarecovery.com/blog/common-thread-food-addiction-codependency
- Crawford, D. W., & Fischer, J. L. (1992, heinäkuu 1). Codependency and Parenting Styles. Journal of Adolescent Research, 7(3), 352-363. Haettu osoitteesta https://doi.org/10.1177/074355489273005
- Denholm, D. (2012, 29. helmikuuta). 4 merkkiä siitä, että omaishoitaja kärsii isosta C:stä: Codependence. The Boomer Brief. Haettu osoitteesta http://www.boomerbrief.com/2012/02/4-signs-a-caregiver-is-suffering-from-the-big-c-codependence.html
- Emotional Abuse and Addiction/Codependency. (2016, 6. syyskuuta). Amethyst Recovery Center. Haettu osoitteesta https://www.amethystrecovery.org/emotional-abuse-addictioncodependency
- Knapek, E., Balazs, K., & Szabo, I. K. (2017). Päihteidenkäyttäjän kumppani: Onko läheisriippuvaisilla henkilöillä rajahäiriö ja riippuvainen persoonallisuushäiriö? Heroiiniriippuvuus ja siihen liittyvät kliiniset ongelmat, 19(5), 55-62. Haettu osoitteesta http://www.epaam.org/files/b/a/3/b/6/volumes-harcp-2017-v19-n5.pdf#page=57
- Springer, C. A., Britt, T. W., & Schlenker, B. R. (1998). Codependency: Clarifying the construct. Journal of Mental Health Counseling, 20(2), 141-158. Haettu osoitteesta http://search.proquest.com/docview/198715631?accountid=1229
- Wells, M., Glickauf-Hughes, C., & Jones, R. (1999). Codependency: Ruohonjuuritason konstruktion yhteys häpeäalttiuteen, heikkoon itsetuntoon ja lapsuuden vanhemmuuteen. The American Journal of Family Therapy, 27(1), 63-71. Haettu osoitteesta http://search.proquest.com/docview/230100367?accountid=1229
.