Sade on siunaus
Kiitos Jumalalle vedestä! Ilman sitä emme voisi selvitä hengissä. Shemini Atzeretin juhlapäivänä, joka seuraa Sukkot-festivaalia, teemme erityisen siunauksen sateelle. Alamme myös mainita päivittäisissä rukouksissa Jumalaa Hänenä, joka ”saa tuulen puhaltamaan ja sateen laskeutumaan”. Mitä se tarkoittaa, että rukoilemme sateen puolesta? Mitä sateen puolesta rukoileminen vaatii meiltä? Ja mikä rooli sateella ja vedellä on elämässämme?
Vesi ravitsee elämää
Kuten hyvin tiedämme, vesi on elämälle välttämätöntä. Se ravitsee meitä, kun juomme sitä, valmistamme sillä ruokaa tai kastelemme sillä viljelyksemme. Se ympäröi maailmaa, kun Jumala loi maan, ja se ympäröi sikiötä, kun se kasvaa äitinsä kohdussa. Kasvit ovat riippuvaisia vedestä tuottaakseen energiaa fotosynteesissä. Siksi kasvit kasvavat veden ympärille. Katsokaa vain satelliittikarttaa mistä tahansa joesta, niin näette paljon vihreää kasvillisuutta joen molemmilla rannoilla.
Rukoilemme siis, että Jumalallinen toisi sadetta, joka ravitsee viljelyksemme ja täyttää vesivarastomme. Hyödyllistä sadetta. Oikeaan aikaan. Kuten Talmud sanoo Masehet Ta’anit -kirjassa: ”Päivä, jolloin sataa, on yhtä suuri kuin päivä, jolloin taivas ja maa luotiin” (8b). Tai kuten rabbi Levi ben Chiyata sanoo Midrashissa: ”Ilman sadetta maa ei kestäisi” (Bereshit Rabbah, 13:3). Erityisesti Israelin puolikuivassa maassa vesi on merkki siitä, että se on ”hyvä maa” (ks. 5. Moos. 8:7).
Jumalan voima ilmenee sateessa. Gemara keskustelee siitä, miksi Misnan maininta sateesta amidan toisessa siunauksessa on muotoiltu muotoon ”sateen voima” eikä vain muotoon ”sade” (Ta’anit 2a). Viisaat selittävät kolmen jakeen sanankäytön vertailun perusteella, että sade tulee alas voimalla ja heijastaa Jumalan voimaa. Midrash siteeraa rabbi Hoshajaa sanomalla: ”Sateen tekemiseen liittyvä voima on yhtä valtava kuin kaikkien luomakunnan töiden voima” (Bereshit Rabbah 13:4). Sade on valtava voima, jonka Jumala on asettanut maailmaan. Sen muuttamisella pienelläkin tavalla voi olla suuria vaikutuksia ihmisiin ja maapalloon.
Monissa tapauksissa Jumala lähetti tuhoisan sateen ihmisten toimien vuoksi. Tulvan sukupolvessa Jumala toi sadeveden Nooan sukupolven päälle rankaistakseen heitä siitä, että he olivat toimineet Jumalan tahtoa vastaan. Jakeessa sanotaan: ”Ja vedenpaisumus oli ” (Beresit 7:2). Rashi selittää: ”Mutta kun Hän laski heidät alas, Hän laski heidät alas armollisesti, niin että jos he tekisivät parannuksen, heistä tulisi siunauksen sateet”. Kun he eivät tehneet parannusta, heistä tuli tulva.” Myös profeetta Samuel pyytää Jumalaa lähettämään tuhoisan sateen rankaisemaan kansaa (I. Samuel 12:17). Nämä tapaukset osoittavat äärimmilleen sen yhteyden, joka vallitsee ihmisten käyttäytymisen ja maailmaan tulevien sateiden välillä.
Tänä päivänä on kuitenkin olemassa toinenkin näkökohta yhtälössä ihminen-Jumala-sade. Kun ennen Jumala toi sateet ihmisten tekojen mukaan, nykyään meidän tekomme voivat vaikuttaa niihin sateisiin, jotka Jumala tuo maailmaan. Lyhyesti sanottuna me vaikutamme siihen, miten sade vaikuttaa meihin – paikallisessa, alueellisessa ja maailmanlaajuisessa mittakaavassa.
Kun rukoilemme sadetta, toivomme, että se täyttää joet ja tekoaltaat puhtaalla vedellä, jota voimme juoda. Mutta maailman lisääntyvän kaupungistumisen myötä maa-alueet, jotka ennen imivät sadevettä, peittyvät päällysteillä, jotka estävät veden imeytymisen. Mieti, kuinka paljon sadevettä kaupungissamme todellisuudessa imeytyy maahan verrattuna siihen, kuinka paljon sitä menee kouruihin, sadevesiviemäreihin ja sitten mereen. Tämä uusi todellisuus vaikuttaa suuriin kaupunkialueisiin, kuten Los Angelesiin, Phoenixiin ja Atlantaan, ja se on varsin selvä myös Israelissa. Israel Environment Bulletin toteaa: ”Vuoteen 2020 mennessä väestömäärän odotetaan nousevan noin 8,4 miljoonaan, ja väestötiheys voi olla 858 ihmistä neliökilometrillä Beersheban pohjoispuolella. Vuoteen 2020 mennessä Israelin asuinkerrosalan odotetaan nousevan 40 metriin henkeä kohti – kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna.” (”Open Space in Israel,” Israel Environment Bulletin, vol. 29, syyskuu 2005)Vuosikymmenien kuluessa yhtenäinen kaupunkiasutus voi todennäköisesti ulottua pohjoisrannikolta etelärannikolle, Nahariyasta Ashkeloniin. Enemmän ihmisiä ja suuremmat talot näille ihmisille johtavat siihen, että kaupunkien kasvu peittää suuren osan rannikkotasangosta.
On melko ristiriitaista rukoilla suotuisaa sadetta ja sitten peittää maa-alue, joka imeäisi sadetta. Rukoukset sateen puolesta koskevat nimenomaan sadetta Israelin maassa. Me sanomme: ”Jumala, pyydän, tuo meille sadetta”, ja Jumala tuo, mutta sateet laskeutuvat Israelin keskiosaan, jossa merkittävä osa maasta on päällystetty niin, että suuri osa sateista valuu mereen kuivatusojissa eikä täydennä pohjaveden pohjavesiesiintymiä, joita tarvitaan juomavedeksi. Israel tarvitsee maata imemään tätä sadetta moniin käyttötarkoituksiimme; meressä on jo tarpeeksi vettä!
Lisäksi muuttamalla ilmastoa saatamme muuttaa joidenkin sateiden tulotapaa ja tuoda tuhoisat sateet päällemme. Sade, joka kerran ravitsi meitä, voi lopulta vahingoittaa meitä. Polttamalla fossiilisia polttoaineita autoissamme, kodeissamme, tehtaissamme ja lentokoneissamme nostamme ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Tämä aiheuttaa ”kasvihuoneilmiön” ja nostaa valtamerten lämpötilaa. Useiden tutkijoiden mukaan lämpimämmät valtameret saattavat tehdä hurrikaaneista voimakkaampia ja tuhoisampia, koska hurrikaanit imevät lämpöä valtameristä jopa 100 metrin syvyydessä. Toisin sanoen enemmän lämpöä valtamerissä tarkoittaa enemmän lämpöä, jota trooppiset myrskyt imevät luodessaan energiaa hurrikaaneihin. Esimerkkeinä tästä voivat olla paitsi hurrikaani Katrina New Orleansin yllä ja muut hurrikaanit Floridassa ja Persianlahden rannikolla, myös voimakkaammat taifuunikaudet Itä-Aasiassa.
(Huomaa, että valtamerten lämpötilan ja hurrikaanien voimakkuuden välisestä yhteydestä kiistellään edelleen tieteellisesti. Esitettyä näkemystä tukevat Mann, M. E., ja K. A. Emanuel, 2006: ”Atlantic hurricane trends linked to climate change,” EOS, 87, 233-244. He toteavat, että ”Antropogeeniset tekijät ovat todennäköisesti vastuussa trooppisen Atlantin lämpenemisen ja trooppisten syklonien aktiivisuuden pitkän aikavälin suuntauksista”. Katso myös Lawrence Livermoren kansallisen laboratorion Ken Bogenin ja Websterin ym. tuleva artikkeli Journal of Risk Analysis -lehdessä: ”Changes in Tropical Cyclone Number, Duration, and Intensity in a Warming Environment”, 16.9.2005, Science.
Täälläkin on hiukan tekopyhää rukoilla sadetta ja sitten muuttaa omaa globaalia ilmastoamme ja meren lämpötilaa niin, että hurrikaanit voimistuvat. Me sanomme: ”Jumala, pyydän, tuo meille sadetta”, ja Jumala tekee niin lähettämällä Floridaa tai Kiinaa kohti kohtalaisen trooppisen myrskyn, joka saa suuren voimakkuuden mahdollisesti lämpimämpien vesien vuoksi ja päätyy repimään hajalle ne sadot ja kodit, joita halusimme sen auttavan.
Ilmastonmuutos voi muuttaa sateiden mallia muillakin tavoilla. Maailmanlaajuisten ilmastomallien mukaan ilmastonmuutos voi lisätä sademääriä seitsemästä viiteentoista prosenttia korkeilla leveysasteilla, mikä aiheuttaa voimakkaampia ja mahdollisesti tuhoisampia myrskyjä näillä alueilla. Ilmastonmuutos voi vähentää sademäärää keski- ja matalilla leveysasteilla, mikä voi aiheuttaa vakavampia alueellisia kuivuuskausia. (”Drought and Climate Change”, 2006, National Drought Mitigation Center.)
Hyödyllisiä vinkkejä vedenkäyttöön
On olemassa useita toimia, joihin voimme ryhtyä, jotta emme tekisi tyhjäksi Jumalan siunaamaa sadetta. Ensinnäkin, kun Jumala antaa meille vettä, voimme yrittää käyttää sitä viisaasti. Rabbi Shmuel Simenowitz antaa useita hyödyllisiä vinkkejä vedenkäyttöä ja juutalaisia lähteitä käsittelevässä kirjoituksessaan:
-Harkitse siirtymistä matalavirtauskäymälään, joka yksinään voi säästää useita tuhansia gallonoita vettä vuosittain.
-Tiskatessasi käsin yritä olla käyttämättä hanaa (tai suihkua) tehopesukoneena – käytä siihen sieniä.
-Harkitse lavuaarin tai tiskialtaan täyttämistä vedellä, tiskaa astiat ja huuhtele ne sitten varovasti pois.
-Katso matalavirtaussuihkupäätä ja harkitse lyhyempien suihkujen käyttämistä.
Toiseksi, jos suunnittelet talon rakentamista, johon kuuluu pihatie, kokeile läpäisevän betonin käyttöä tavallisen betonin sijaan. Ensin mainittu antaa sadeveden imeytyä maahan sen sijaan, että se valuu viemäriin ja sitten mereen. Kolmanneksi voimme olla tarkkaavaisia energiankäytön tavoistamme, jotta emme tarpeettomasti edistäisi ilmastonmuutosta ja siten vaikuttaisi sateisiin.
Yksi Tooran elämän haasteista on olla johdonmukainen. Siksi Mooses käskee juutalaista kansaa: ”Olkaa kokosydämiset Herran, teidän Jumalanne, kanssa” (5. Moos. 18:13). Ramban ymmärtää tämän olevan positiivinen käsky, yksi 613 mitzvotista. Rav Shimshon Rafael Hirsch kommentoi tätä jaetta seuraavasti: ”Emme saa irrottautua Jumalasta edes pienimmälläkin elämänsä kuidulla; meidän on oltava kokonaan Jumalan kanssa.” Suotuisan sateen rukoileminen ja sitten ilmaston muuttaminen on kuin rukoilisi hyvää terveyttä ja sitten söisi roskaruokaa, tai kuin rukoilisi junan saapumista ja sitten suistaisi raiteilta. Toimimme pohjimmiltaan omaa etuamme vastaan. Rukoilkaa siis intensiivisesti sadetta ja yrittäkää tehdä kaikkenne varmistaaksenne, että jos Jumala siunaa meitä hyvällä sateella, se pääsee maaperään ja kasveihin, jotka sitä tarvitsevat, hellävaraisesti ja oikeissa määrin.”
Aivan liian usein ajattelemme isosti ja teemme vähän. Rukoilemme paljon vain horjuttaaksemme omia rukouksiamme. On suhteellisen vaivatonta lausua viiden minuutin rukous hyödyllisen sateen puolesta. Vaatii huomattavasti enemmän ponnisteluja elää elämää, joka ei muuta suotuisia sadekuuroja tuhoisiksi myrskyiksi. Rukouksemme suotuisan sateen puolesta ovat äärimmäisen tärkeitä, ja tekojemme tulisi olla sopusoinnussa rukouksiemme painotuksen kanssa. Toimintamme ei saisi heikentää sitä toivottavaa sadetta ja suhdetta Jumalaan, jonka haluamme itsellemme ja lapsillemme. Haluan siunata meitä sillä, että meidän pitäisi tarttua tähän valtavaan haasteeseen elää Jumalasta tietoista ja Jumalaan johdonmukaista elämää, johon kuuluu tietoisuus ekologisesta tasapainosta. Me ja maailma tulemme olemaan sitä parempia.
Painettu luvalla Canfei Nesharimista.